Ekologiset rakennusmateriaalit – puu, savi, olki ja luonnonkuitueristeet
Ekologinen rakennusmateriaali ei ole automaattisesti sama asia kuin luonnonmateriaali. Puu, savi, olki ja luonnonkuitueristeet voivat olla hyviä vaihtoehtoja, mutta materiaalin todelliseen ympäristövaikutukseen vaikuttavat myös valmistus, kuljetukset, käyttöikä, huollettavuus, rakennustekninen toimivuus ja se, mitä materiaalille tapahtuu rakennuksen elinkaaren lopussa.
Siksi rakennusmateriaaleja kannattaa vertailla kokonaisuuksina eikä pelkän raaka-aineen perusteella.
Tässä oppaassa käymme läpi puun, hirren, puukuitu- ja selluloosaeristeet, saven, oljen sekä uudelleenkäytetyt rakennustuotteet ja selvitämme, mitä niiden ekologisuudesta voidaan oikeasti sanoa.
Mikä tekee rakennusmateriaalista ekologisen?
Rakennusmateriaalin ekologisuutta ei voida arvioida luotettavasti vain yhdellä ominaisuudella.
Esimerkiksi uusiutuva raaka-aine voi olla hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin kerro tuotteen valmistuksen energiankulutuksesta, käyttöiästä tai siitä, kuinka usein materiaali joudutaan vaihtamaan.
Vastaavasti valmistusvaiheessa paljon energiaa vaativa materiaali voi olla pitkäikäinen ja palvella rakennuksessa vuosikymmeniä.
Onko materiaali uusiutuva, kierrätetty, uudelleenkäytetty vai neitseellisestä raaka-aineesta valmistettu?
Kuinka paljon energiaa ja muita resursseja tuotteen valmistaminen vaatii?
Kuinka pitkään materiaali kestää siinä käyttökohteessa, johon se on tarkoitettu?
Voidaanko materiaalia korjata ja huoltaa vai joudutaanko koko rakennusosa vaihtamaan?
Mitä tuotteesta vapautuu sisäilmaan ja onko sen vähäpäästöisyys todennettu?
Voidaanko rakennusosa käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää materiaalina?
Paras materiaali ei aina ole se, jolla on vihrein mielikuva
Rakennuksen kannalta hyvä ratkaisu on materiaali, joka täyttää tehtävänsä luotettavasti ja pitkään mahdollisimman pienellä kokonaiskuormituksella.
Puu – tärkeä uusiutuva rakennusmateriaali
Miksi puu kiinnostaa?
Puu on uusiutuva materiaali, jota voidaan käyttää rakennuksessa rungosta julkisivuihin, sisäpintoihin ja kalusteisiin.
Puutuotteeseen voi myös varastoitua puun kasvun aikana sitoutunutta hiiltä rakennuksen käyttöajaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki puutuotteet olisivat ympäristövaikutuksiltaan samanlaisia.
Metsän alkuperä, tuotteen valmistus, materiaalimäärä ja käyttöikä vaikuttavat kokonaisuuteen.
Puu pitää suunnitella oikeaan paikkaan
Puurakenteen pitkä käyttöikä edellyttää toimivaa kosteudenhallintaa ja rakenteen suojaamista käyttökohteen mukaan.
Huolellisesti suunniteltuna ja ylläpidettynä puurakenne voi palvella hyvin pitkään. Rakenteellinen toimivuus on ekologisuuden kannalta ratkaisevaa, koska ennenaikaisesti vaurioituneen materiaalin uusiminen lisää ympäristökuormitusta.
Hirsi – massiivipuuta yksinkertaisessa rakenteessa
Hirsi on massiivipuinen rakennusmateriaali, jota käytetään Suomessa erityisesti ulkoseinärakenteissa.
Hirsirakenteessa sama materiaali voi muodostaa suuren osan seinän kantavasta rakenteesta ja näkyvästä pinnasta. Tämä voi vähentää erillisten materiaalikerrosten tarvetta verrattuna monikerroksisiin seinäratkaisuihin.
Hirren ympäristövaikutuksia ei silti voi arvioida vain sillä perusteella, että materiaali on puuta. Myös käytettävän puun määrä, valmistus, kuljetukset, rakennuksen energiankulutus ja koko rakennuksen elinkaari vaikuttavat kokonaisuuteen.
Pohditko puutalon ja hirsitalon eroja? Tutustu myös ekologisten talomallien vertailuun.
Puukuitueriste – puupohjainen vaihtoehto lämmöneristykseen
Puukuitueristeitä valmistetaan puukuidusta, ja niitä on saatavana esimerkiksi levyinä ja puhallettavina tuotteina.
Niitä käytetään rakennusten lämmöneristyksessä samaan tapaan kuin muitakin käyttötarkoitukseen hyväksyttyjä eristeitä.
Mahdollisia etuja
- puupohjainen raaka-aine
- soveltuu useisiin puurunkoisiin rakenteisiin
- saatavana erilaisina levyinä ja puhallustuotteina
- voi soveltua rakenteisiin, joissa kosteuden siirtyminen on suunniteltu kokonaisuutena.
Rakennetta ei ratkaista yhdellä materiaalilla
Eristeen kosteusteknisiä ominaisuuksia pitää tarkastella yhdessä muiden rakennekerrosten kanssa.
Ilmansulku, tuulensuoja, pintarakenteet, liitokset ja ilmanvaihto muodostavat kokonaisuuden. Hyväkään eristemateriaali ei korjaa väärin suunniteltua rakennetta.
Selluloosaeriste – kierrätyskuidusta valmistettava eriste
Selluloosaeriste valmistetaan tyypillisesti paperipohjaisesta kierrätyskuidusta, jota käsitellään käyttötarkoitukseen sopivaksi eristemateriaaliksi.
Kierrätysraaka-aineen hyödyntäminen on yksi materiaalin kiinnostavista ominaisuuksista. Ekologisuuden arvioinnissa pitää silti huomioida koko tuote: valmistusprosessi, lisäaineet, käyttöikä, tarvittava määrä ja soveltuvuus kyseiseen rakenteeseen.
Selluloosaeristettä käytetään esimerkiksi puhallettavana eristeenä yläpohjissa ja seinärakenteissa tuotteen käyttötarkoituksen mukaisesti.
Savi – perinteinen materiaali sisäpinnoissa ja erikoisrakenteissa
Savea voidaan käyttää rakentamisessa esimerkiksi rappauksissa, tasoitteissa ja erilaisissa savipohjaisissa rakennustuotteissa.
Savipintojen kiinnostavuus perustuu yksinkertaiseen mineraalipohjaiseen raaka-aineeseen ja mahdollisuuteen toteuttaa luonnollisen näköisiä pintoja suhteellisen vähän jalostetuista materiaaleista.
Savi pystyy myös sitomaan ja luovuttamaan kosteutta ympäröivien olosuhteiden mukaan. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan poista ilmanvaihdon tai kosteusteknisen suunnittelun tarvetta.
Sopii erityisesti
- sisäseinien savirappauksiin
- savitasoitteisiin
- erikoisrakenteisiin, joissa järjestelmä on suunniteltu savelle
- kohteisiin, joissa halutaan luonnollinen pintamateriaali.
Kaikki saviratkaisut eivät sovi kaikkialle
Tuotteen veden-, kulutuksen- ja kosteudenkestävyys pitää huomioida käyttökohteen mukaan.
Esimerkiksi märkätiloissa ratkaisut määräytyvät aivan eri vaatimusten perusteella kuin kuivissa sisätiloissa.
Olki – kiinnostava mutta Suomessa vielä erikoisempi vaihtoehto
Olkea voidaan käyttää erityisesti seinärakenteiden täytteenä tai eristeenä siihen suunnitelluissa rakennusjärjestelmissä.
Raaka-aine on maatalouden sivuvirtaa ja uusiutuvaa biomassaa, mikä tekee siitä kiinnostavan materiaalin vähähiilistä rakentamista tutkittaessa.
Suomen olosuhteissa olkirakenteiden kosteustekninen suunnittelu ja toteutuksen laatu ovat kuitenkin erityisen tärkeitä. Rakenteen pitää pysyä kuivana ja sen yksityiskohtien on toimittava myös kylmässä ja kosteassa ilmastossa.
Olkea ei siksi kannata ajatella tavallisen eristeen suorana vaihtotuotteena ilman rakennesuunnittelua.
Entä kalkki ja muut mineraalipohjaiset materiaalit?
Ekologinen rakentaminen ei tarkoita, että kaikkien materiaalien pitäisi olla kasvipohjaisia.
Esimerkiksi kalkkipohjaisia rappauksia ja laasteja on käytetty rakentamisessa pitkään. Vanhoissa rakennuksissa materiaalien yhteensopivuus alkuperäisten rakenteiden kanssa voi olla tärkeämpää kuin uuden, teoriassa vähäpäästöisemmän tuotteen valitseminen.
Korjausrakentamisessa vääränlainen materiaali voi lyhentää olemassa olevan rakenteen käyttöikää. Siksi materiaalin yhteensopivuus on myös ympäristökysymys.
Uudelleenkäytetty rakennusosa voi olla ekologisempi kuin uusi materiaali
Yksi vähähiilisen rakentamisen kiinnostavimmista vaihtoehdoista ei välttämättä ole uusi tuote lainkaan.
Hyväkuntoisia rakennusosia voidaan joissakin hankkeissa käyttää uudelleen. Mahdollisia kohteita voivat olla esimerkiksi:
- tiilet
- puutavara
- ovet
- kalusteet
- saniteettikalusteet
- kiveykset ja pihakivet
- muut käyttötarkoitukseen soveltuvat rakennusosat.
Uudelleenkäyttö voi vähentää uuden materiaalin valmistustarvetta ja samalla pidentää olemassa olevan tuotteen käyttöikää.
Rakennusosan soveltuvuus, kunto, turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pitää kuitenkin selvittää ennen käyttöä.
Vuonna 2026 materiaalien elinkaari näkyy myös sääntelyssä
Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnissa huomioidaan muun muassa rakennustuotteiden valmistusta, kuljetuksia, työmaata, tuotteiden vaihtoja, energiankäyttöä ja elinkaaren loppua. Rakennustuoteluettelo puolestaan tekee käytettyjen tuotteiden ja materiaalien määristä aiempaa näkyvämpiä niissä rakennushankkeissa, joita velvoitteet koskevat.
Onko luonnonmateriaali automaattisesti terveellinen?
Ei.
“Luonnollinen”, “ekologinen” ja “vähäpäästöinen” tarkoittavat eri asioita.
Rakennusmateriaalien vaikutuksiin voivat vaikuttaa itse raaka-aineen lisäksi esimerkiksi sideaineet, liimat, pintakäsittelyt ja muut tuotteen valmistuksessa käytetyt aineet.
Jos sisäilmapäästöt ovat tärkeä valintaperuste, kannattaa etsiä niistä tutkittua tietoa.
Miten rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia voi vertailla?
Pelkkä markkinointitermi ei riitä vertailuun. Jos haluat arvioida materiaaleja perusteellisemmin, etsi tuotteesta mahdollisimman paljon vertailukelpoista tietoa.
Tarkista käyttötarkoitus ensin
Materiaalin täytyy täyttää rakennustekniset, paloturvallisuuteen, kosteuteen, lujuuteen ja muihin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset siinä käyttökohteessa, johon se tulee.
Selvitä tuotteen ympäristötiedot
Tuotekohtainen ympäristöseloste eli EPD antaa ympäristövaikutuksista tietoa, mutta pelkkä selosteen olemassaolo ei kerro tuotteen paremmuutta. Vertailu pitää tehdä rakennusosan käyttötarkoituksen ja vaatimusten perusteella.
Näin luet EPD:tä vertailua varten
- Sama tehtävä: varmista suunnittelijan kanssa, että vaihtoehdot täyttävät saman rakennusosan tekniset ja toiminnalliset vaatimukset.
- Sama yksikkö ja tarvittava määrä: tarkista, koskeeko seloste kilogrammaa, kuutiometriä vai muuta ilmoitettua määrää. Muunna tiedot siihen materiaalimäärään, jonka oma rakenne tarvitsee.
- Sama vertailurajaus: käytä samaa ympäristövaikutusmittaria ja samoja elinkaaren vaiheita. Pelkkää valmistusvaiheen lukua ei pidä rinnastaa koko elinkaaren tulokseen.
- Käyttöikä ja vaihdot: ota huomioon, kuinka kauan vaihtoehdot toimivat kyseisessä rakenteessa ja pitääkö niitä uusia tarkastelujaksolla.
Lähde: Rakennustieto: EPD-ympäristöselosteen käyttö rakennustason vertailussa. Selosteiden laskentaperusteiden yhteensopivuus on varmistettava ennen tuotevalintaa.
Laskuesimerkki: pienempi luku per kilo ei aina tarkoita pienempää kokonaisvaikutusta
Oletetaan kaksi kuvitteellista vaihtoehtoa, jotka täyttävät saman rakennusosan vaatimukset. Molempien lukemat kuvaavat samaa valmistusvaiheen ilmastovaikutusta samalla laskentaperusteella. Vaihtoehtoa A tarvitaan 10 kg ja vaihtoehtoa B 20 kg.
| Vaihtoehto | Ilmastovaikutus / kg | Tarvittava määrä | Laskettu vaikutus |
|---|---|---|---|
| A | 2 kg CO₂e/kg | 10 kg | 20 kg CO₂e |
| B | 1,5 kg CO₂e/kg | 20 kg | 30 kg CO₂e |
B:n lukema kilogrammaa kohden on pienempi, mutta suurempi tarvittava määrä kääntää tämän rajatun laskelman tuloksen. Esimerkki ei sisällä kuljetusta, asennusta, vaihtoja tai elinkaaren loppua, eikä se nimeä ekologisinta materiaalia.
Katso käyttöikää, ei vain valmistusta
Jos materiaali joudutaan vaihtamaan monta kertaa rakennuksen käyttöiän aikana, myös vaihtojen ympäristövaikutukset kasvavat.
Tutki korjattavuus
Materiaali, jota voidaan huoltaa ja korjata paikallisesti, voi olla pitkällä aikavälillä järkevämpi kuin tuote, joka täytyy vaurion jälkeen vaihtaa kokonaan.
Selvitä sisäilmapäästöt tarvittaessa
Vähäpäästöisyydestä kannattaa etsiä riippumattomaan testaukseen perustuvaa tietoa, kuten voimassa oleva M1-luokitus.
Mieti elinkaaren loppua jo etukäteen
Voidaanko materiaali irrottaa ehjänä, käyttää uudelleen tai kierrättää? Rakenteiden purettavuus voi vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa materiaaleista saadaan tulevaisuudessa hyötykäyttöön.
Mitä materiaalien paikallisuudesta kannattaa ajatella?
Lähellä tuotettu materiaali voi vähentää kuljetusmatkoja ja tukea paikallista tuotantoa, mutta paikallisuus ei yksin ratkaise materiaalin kokonaisympäristövaikutusta.
Joissakin tuotteissa valmistusvaiheen vaikutus voi olla kuljetuksia suurempi. Toisissa taas materiaalin pitkä käyttöikä tai mahdollisuus käyttää tuotetta uudelleen voi olla merkittävä tekijä.
Siksi “lähellä tuotettu” on hyvä lisätieto, mutta ei yksin riittävä peruste ekologisimmalle valinnalle.
Mitä materiaalia ekologiseen taloon kannattaa valita?
Yhtä oikeaa materiaalipakettia ei ole.
Esimerkiksi yksi toimiva kokonaisuus voi sisältää puurungon, puu- tai selluloosapohjaista eristettä, vähäpäästöisiä sisäpintoja ja uudelleenkäytettyjä rakennusosia. Toinen yhtä perusteltu ratkaisu voi käyttää aivan erilaisia materiaaleja.
Tärkeintä on, että materiaalit toimivat yhdessä.
Katso koko rakennusta
Suunnittele materiaalit, energiatehokkuus, talotekniikka ja rakenteet yhdessä. Pelkkä ekologinen pintamateriaali ei ratkaise rakennuksen kokonaisvaikutusta.
Säilytä ennen kuin vaihdat
Jos olemassa oleva rakenne tai materiaali voidaan turvallisesti korjata ja säilyttää, uuden tuotteen ostamatta jättäminen voi olla erittäin järkevä ympäristöteko.
Suunnitteletko koko taloa? Materiaalivalinnat ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Lue myös Greenlivingin ekologisen rakentamisen pääopas.
Usein kysytyt kysymykset ekologisista rakennusmateriaaleista
Mikä on ekologisin rakennusmateriaali?
Yhtä ekologisinta rakennusmateriaalia ei ole. Valintaan vaikuttavat käyttökohde, materiaalin valmistus, tarvittava määrä, käyttöikä, huollettavuus, rakennustekninen toimivuus sekä mahdollisuus uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Onko puu aina ekologisempi kuin betoni?
Näin yleistä johtopäätöstä ei kannata tehdä yksittäisen materiaalin perusteella. Materiaalien määrät, rakenteen käyttötarkoitus, valmistus, käyttöikä ja koko rakennuksen elinkaari vaikuttavat tulokseen. Tuotekohtainen elinkaari- ja päästötieto antaa paremman vertailupohjan.
Onko selluvilla ekologinen eriste?
Selluloosaeristeen kiinnostava ominaisuus on tyypillisesti kierrätyspaperiin perustuva raaka-aine. Sen ympäristövaikutuksia pitää kuitenkin arvioida kuten muitakin tuotteita: valmistuksen, lisäaineiden, käyttöiän, tarvittavan määrän ja rakenteellisen soveltuvuuden perusteella.
Voiko olkea käyttää talon eristeenä Suomessa?
Olkea voidaan käyttää siihen suunnitelluissa rakennusjärjestelmissä, mutta ratkaisu edellyttää erityisesti Suomen oloissa huolellista kosteusteknistä ja rakenteellista suunnittelua. Kyse ei ole tavallisen eristeen suorasta vaihtamisesta olkeen.
Ovatko luonnonmateriaalit parempia sisäilmalle?
Ei automaattisesti. Sisäilmapäästöt riippuvat tuotteesta ja sen kaikista ainesosista. Jos vähäpäästöisyys on tärkeä valintaperuste, siitä kannattaa etsiä testattua ja riippumattomasti todennettua tietoa, esimerkiksi M1-luokitusta.
Mikä on EPD?
EPD eli ympäristöseloste esittää tuotteen laskennallisia ympäristövaikutuksia standardoidussa muodossa. Se ei yksin todista tuotetta ekologisemmaksi kuin toinen. Vertailussa pitää tarkistaa rakennusosan tehtävä, tarvittava materiaalimäärä, laskentaperusteet ja tarkastellut elinkaaren vaiheet.
Onko vanhan rakennusmateriaalin säilyttäminen ekologista?
Usein voi olla. Jos olemassa oleva rakennusosa on turvallinen, toimiva ja korjattavissa, sen käyttöiän jatkaminen vähentää uusien materiaalien tarvetta. Päätös pitää kuitenkin tehdä rakennusosan kunnon ja käyttötarkoituksen perusteella.
Yhteenveto: ekologinen materiaalivalinta tehdään koko elinkaarta ajatellen
Puu, hirsi, savi, olki, puukuitu ja selluloosa voivat kaikki olla perusteltuja materiaaleja ekologisessa rakentamisessa. Mikään niistä ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä ratkaisu jokaiseen rakennukseen.
Materiaalivalinnan pitäisi aina lähteä käyttötarkoituksesta ja rakennuksen toimivuudesta. Sen jälkeen voidaan vertailla valmistuksen ympäristövaikutuksia, käyttöikää, huollettavuutta, sisäilmapäästöjä sekä mahdollisuuksia materiaalien uudelleenkäyttöön.
Usein kaikkein kestävin valinta ei ole uusi tai erikoisin materiaali, vaan sellainen rakenne, joka toimii hyvin, kestää pitkään ja voidaan aikanaan korjata sen sijaan, että se joudutaan vaihtamaan kokonaan.
Lähteet ja lisätietoa
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024, Finlex
- Rakentamislaki 751/2023 muutoksineen, Finlex
- Rakennustieto: Rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus
Rakennustuotteiden ominaisuudet ja soveltuvuus ovat tuotekohtaisia. Rakennushankkeessa materiaaliratkaisut kannattaa varmistaa suunnittelijalta ja tarvittaessa rakennusvalvonnasta.
