Ekologinen rakentaminen – käytännön opas kestävän kodin suunnitteluun 

Ekologinen rakentaminen ei tarkoita vain aurinkopaneeleita, puutaloa tai yksittäisiä ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja. Kestävän kodin kannalta tärkeämpää on tarkastella rakennusta kokonaisuutena: kuinka paljon materiaaleja rakentamiseen tarvitaan, kuinka paljon energiaa talo kuluttaa vuosikymmenten aikana, kuinka pitkäikäisiä rakenteet ovat ja pystyykö kotia myöhemmin muokkaamaan ilman mittavaa remonttia.

Suomessa myös lämmitys, ilmanvaihto, kosteusolosuhteet ja rakennuksen käyttöikä korostuvat. Ekologisin ratkaisu ei siksi aina ole se, joka näyttää paperilla vihreimmältä, vaan se, joka toimii luotettavasti juuri kyseisessä rakennuksessa ja suomalaisissa olosuhteissa.

Tässä oppaassa käymme läpi ekologisen rakentamisen tärkeimmät periaatteet ja sen, mihin omakotitalon rakentajan kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen ensimmäistäkään rakennustyötä.

1. Ekologinen rakentaminen alkaa suunnittelusta

Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää rakennuksen ympäristövaikutuksia on tehdä oikeita päätöksiä jo suunnitteluvaiheessa.

Ensimmäinen kysymys ei välttämättä ole, mistä materiaalista talo rakennetaan, vaan kuinka suuri talo todella tarvitaan.

Jokainen ylimääräinen neliö tarvitsee rakennusmateriaaleja ja myöhemmin myös lämmitystä, ylläpitoa ja remontointia. Toimiva pohjaratkaisu voi siksi olla ekologisesti tärkeämpi ratkaisu kuin yksittäisen “vihreän” rakennustuotteen valinta.

Suunnittelussa kannattaa miettiä ainakin:

• kuinka paljon tilaa perhe oikeasti tarvitsee
• voidaanko samoja tiloja käyttää useaan tarkoitukseen
• pystyykö huoneiden käyttötarkoitusta muuttamaan myöhemmin
• miten rakennus sijoittuu tontille
• kuinka luonnonvaloa voidaan hyödyntää
• kuinka talon energiankulutusta voidaan vähentää rakenteellisilla ratkaisuilla.

Muunneltava koti voi palvella samaa perhettä vuosikymmeniä, vaikka elämäntilanne muuttuu.

Myös sijainnilla on merkitystä. Rakennuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa itse talon lisäksi se, miten arki toimii sen ympärillä. Hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet, joukkoliikenne, palvelujen saavutettavuus ja viheralueet voivat vähentää liikkumisen tarvetta ja tukea kestävää arkea.

2. Energiatehokkuus vaikuttaa koko rakennuksen käyttöiän ajan

Rakennuksen energiankulutus jatkuu vuosikymmeniä, joten energiatehokkuus on yksi ekologisen rakentamisen tärkeimmistä osa-alueista.

Hyvä energiatehokkuus muodostuu useasta pienemmästä asiasta.

Keskeisiä ovat esimerkiksi:

Hyvä lämmöneristys. Hyvin eristetty rakennus menettää vähemmän lämpöä ja tarvitsee vähemmän energiaa lämmitykseen.

Tiiviit rakenteet. Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät energiankulutusta ja voivat heikentää asumismukavuutta.

Energiatehokkaat ikkunat ja ovet. Suurilla ikkunoilla saadaan valoa, mutta samalla niiden lämpöhäviöt voivat olla seinärakennetta suuremmat. Siksi ikkunoiden koko ja sijoitus kannattaa suunnitella kokonaisuutena.

Ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihdon poistamasta ilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen ja hyödyntää sitä tuloilman lämmittämiseen.

Tarkoituksenmukainen lämmitysjärjestelmä. Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa rakennuksen koosta, sijainnista ja energiantarpeesta.

Energiatehokkuutta kannattaa ajatella kokonaisuutena eikä yksittäisen laitteen kautta. Hyvin suunniteltu rakennus tarvitsee lähtökohtaisesti vähemmän energiaa.

Energiatehokkuudelle voidaan asettaa myös tavallista rakentamista kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi passiivitalossa rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pyritään pienentämään erittäin hyvän eristyksen, ilmatiiveyden ja tehokkaan lämmöntalteenoton avulla. Olennaisinta ei kuitenkaan ole nimike, vaan rakennuksen todellinen energiantarve ja se, että rakenteet sekä talotekniikka muodostavat toimivan kokonaisuuden.

→ Katso myös Greenlivingin Energiansäästö kotona -opas.

3. Rakennusmateriaalien valinnassa kannattaa katsoa koko elinkaarta

Materiaalin ekologisuutta ei voi arvioida pelkästään sen perusteella, onko materiaali luonnollinen vai teollisesti valmistettu.

Oleellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• mistä materiaali tulee
• kuinka paljon sen valmistaminen kuluttaa energiaa
• kuinka pitkään se kestää
• kuinka paljon huoltoa se tarvitsee
• voidaanko sitä korjata
• voidaanko sitä käyttää myöhemmin uudelleen tai kierrättää.

Puu on Suomessa kiinnostava rakennusmateriaali erityisesti siksi, että uusiutuvasta lähteestä peräisin oleva puu varastoi itseensä hiiltä rakennuksen käyttöiän ajaksi.

Myös olemassa olevien materiaalien uudelleenkäyttö voi vähentää uusien materiaalien tarvetta. Esimerkiksi tiiliä, puuosia ja joitakin rakennusosia voidaan tietyissä tilanteissa hyödyntää uudelleen.

Paikallinen materiaali ei kuitenkaan automaattisesti ole ekologisin vaihtoehto. Kuljetusmatkan lisäksi pitää huomioida materiaalin valmistus, käyttöikä ja soveltuvuus juuri kyseiseen rakenteeseen.

Myös materiaalihukan vähentäminen on osa ekologista rakentamista. Rakennusmateriaalien määrät kannattaa suunnitella mahdollisimman tarkasti, jotta työmaalla syntyy vähemmän ylijäämää. Remontissa käyttökelpoisia rakennusosia ei tarvitse automaattisesti korvata uusilla: esimerkiksi ovia, lattialautoja, tiiliä ja muita hyväkuntoisia osia voidaan tilanteesta riippuen kunnostaa tai käyttää uudelleen. Uudelleenkäyttö voi vähentää sekä uuden materiaalin tarvetta että purkujätteen määrää.

→ Lue tarkemmin: Luonnonmukaiset rakennusmateriaalit – valinta ja hyödyt

4. Pitkä käyttöikä on yksi ekologisen rakentamisen tärkeimmistä tavoitteista

Rakennusta ei kannata suunnitella vain valmistumishetkeä varten.

Hyvä rakennus kestää aikaa sekä teknisesti että toiminnallisesti.

Pitkäikäisyyteen vaikuttavat muun muassa:

• kosteusteknisesti turvalliset rakenteet
• laadukkaat materiaalit
• helposti huollettavat ratkaisut
• korjattavuus
• muunneltavat tilat
• rakennusosien vaihdettavuus.

Jos esimerkiksi yksittäinen pintamateriaali voidaan vaihtaa rikkomatta ympäröiviä rakenteita, rakennuksen ylläpito helpottuu huomattavasti.

Myös ajaton suunnittelu voi olla ekologinen valinta. Jos rakennusta ei tarvitse muuttaa perusteellisesti jokaisen trendin vaihtuessa, materiaaleja ja rahaa säästyy.

5. Uudisrakentaminen vai vanhan talon kunnostaminen?

Ekologinen rakentaminen ei aina tarkoita uuden talon rakentamista.

Olemassa olevassa rakennuksessa on jo suuri määrä materiaaleja ja energiaa sitoutuneena rakenteisiin. Siksi käyttökelpoisen rakennuksen korjaaminen voi joissakin tilanteissa olla kokonaisuutena järkevämpi ratkaisu kuin sen purkaminen ja uuden rakentaminen.

Päätös ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Vanhan rakennuksen kohdalla pitää arvioida esimerkiksi:

• rakenteiden kunto
• kosteusvauriot
• energiatehokkuus
• pohjaratkaisun toimivuus
• korjausten laajuus
• jäljellä oleva käyttöikä.

Hyväkuntoisen talon energiatehokkuutta voidaan usein parantaa vaiheittain esimerkiksi lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon, ikkunoiden tai eristyksen avulla.

6. Ekologinen rakentaminen ei välttämättä tarkoita kallista rakentamista

Ekologisesta rakentamisesta tulee helposti mielikuva kalliista erikoisratkaisuista.

Todellisuudessa monet taloudellisesti järkevät ratkaisut ovat samalla ekologisia.

Esimerkiksi:

Pienempi talo. Rakennettavia ja lämmitettäviä neliöitä on vähemmän.

Yksinkertainen rakennuksen muoto. Monimutkaiset muodot voivat lisätä materiaalien määrää ja rakentamisen kustannuksia.

Hyvä suunnittelu. Virheiden korjaaminen rakennusvaiheessa tai myöhemmin on yleensä huomattavasti kalliimpaa kuin niiden ehkäiseminen.

Panostaminen pitkäikäisiin kohtiin. Kaikessa ei tarvitse valita kalleinta vaihtoehtoa, mutta vaikeasti vaihdettavissa rakenteissa pitkäikäisyys voi olla hyvä sijoitus.

Budjetissa kannattaa tarkastella hankintahinnan lisäksi myös tulevia energia-, huolto- ja korjauskuluja.

Halvin ratkaisu rakennushetkellä ei siis aina ole halvin rakennuksen koko käyttöiän aikana.

Budjetoi koko rakennusprojekti, ei vain materiaaleja. Rakentamisen kustannuksiin kuuluvat materiaalien lisäksi muun muassa suunnittelu, työvoima, lupamaksut, tonttiin ja liittymiin liittyvät kulut sekä mahdolliset muutokset rakennusvaiheen aikana. Rakennuspaikan määräykset ja lupavaatimukset kannattaa selvittää jo suunnitteluvaiheessa, sillä ne voivat vaikuttaa sekä toteutustapaan että kustannuksiin. Budjettiin on hyvä jättää myös liikkumavaraa odottamattomia menoja varten.

7. Uusiutuva energia kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa

Aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja tai muita energiaratkaisuja ei ole välttämätöntä asentaa heti rakennuksen valmistuessa.

Niihin voidaan silti varautua jo suunnittelussa.

Esimerkiksi katon suunta, kaltevuus, varjostukset ja sähköjärjestelmän toteutus voivat vaikuttaa siihen, kuinka helposti aurinkopaneelit voidaan asentaa myöhemmin.

Sama periaate koskee muitakin järjestelmiä: tuleviin muutoksiin varautuminen voi tehdä niiden toteuttamisesta myöhemmin helpompaa ja edullisempaa.

→ Lue lisää: Aurinkoenergia kotiin

8. Vedenkulutus ja sadevesi osana kokonaisuutta

Vedenkäyttö jää Suomessa helposti energiatehokkuuden varjoon, mutta myös siihen voidaan vaikuttaa.

Vedenkulutusta voidaan vähentää esimerkiksi vettä säästävillä hanoilla ja suihkuilla sekä seuraamalla kulutusta.

Sadeveden kerääminen voi puolestaan olla hyödyllistä esimerkiksi puutarhan kastelussa.

Rakennusprojektissa myös tontin hulevesien hallinta kannattaa suunnitella huolellisesti. Tavoitteena on hallita sade- ja sulamisvesiä niin, etteivät ne aiheuta ongelmia rakennukselle tai ympäristölle.

9. Ekologisen rakennusprojektin käytännön tarkistuslista

Ennen rakentamista kannattaa käydä läpi ainakin nämä asiat:

Tarve: Kuinka suuren rakennuksen oikeasti tarvitsemme?

Tontti: Miten rakennuksen sijainti ja ilmansuunnat voidaan hyödyntää?

Pohjaratkaisu: Voidaanko tiloja käyttää myöhemmin eri tarkoituksiin?

Energiatehokkuus: Kuinka lämpöhäviöitä voidaan pienentää?

Lämmitys: Mikä järjestelmä sopii rakennukseen ja sen energiantarpeeseen?

Ilmanvaihto: Miten hyvä sisäilma ja energiatehokkuus yhdistetään?

Materiaalit: Kuinka pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä valinnat ovat?

Uusiutuva energia: Kannattaako aurinkosähköön tai muihin järjestelmiin varautua?

Vesi ja hulevedet: Kuinka vedenkäyttö ja sadevedet hallitaan?

Elinkaari: Voidaanko rakennusta korjata ja muuttaa helposti tulevaisuudessa?

10. Seuraa toteutusta myös rakennusvaiheen aikana

Hyvä suunnitelma ei yksin riitä, jos ratkaisut muuttuvat rakennustöiden aikana. Siksi ekologisen rakennusprojektin tavoitteet kannattaa käydä läpi myös suunnittelijoiden, vastaavan työnjohtajan ja urakoitsijoiden kanssa.

Rakennusvaiheen aikana kannattaa seurata erityisesti sitä, että suunnitellut materiaalit, rakenteet ja energiatehokkuuteen vaikuttavat ratkaisut toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Muutoksista kannattaa keskustella ennen niiden toteuttamista, sillä yksittäinenkin materiaalin tai rakenteen vaihto voi vaikuttaa kustannusten lisäksi rakennuksen toimintaan, huollettavuuteen tai energiankulutukseen.

Projektin aikana on hyödyllistä tarkistaa esimerkiksi:

• vastaako toteutus suunnitelmia
• ovatko materiaalimuutokset perusteltuja
• pysyykö projekti budjetissa ja aikataulussa
• syntyykö työmaalla tarpeetonta materiaalihukkaa
• onko rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat yksityiskohdat toteutettu suunnitellusti
• dokumentoidaanko rakennuksen järjestelmät ja tehdyt muutokset myöhempää huoltoa varten.

Myös rakennuksen valmistumisen jälkeen kannattaa seurata sen todellista energiankulutusta ja järjestelmien toimintaa. Näin voidaan havaita esimerkiksi väärät säädöt tai odotettua suurempi energiankulutus ja korjata ongelmat ajoissa.

11. Yleisimmät virheet ekologisessa rakentamisessa

Ekologisuutta tavoiteltaessa huomio voi joskus mennä liian vahvasti yksittäisiin tuotteisiin.

Yksi kallis ekologiseksi markkinoitu materiaali ei tee rakennuksesta ekologista, jos kokonaisuus on ylimitoitettu tai kuluttaa paljon energiaa.

Toinen tyypillinen ongelma on tarkastella vain rakennusvaihetta. Rakennuksen pitäisi toimia vuosikymmeniä, joten ylläpito, korjattavuus ja käyttökustannukset ovat vähintään yhtä tärkeitä.

Myös monimutkaisuutta kannattaa välttää. Mitä enemmän järjestelmiä rakennuksessa on, sitä enemmän on myös huollettavaa ja tulevaisuudessa uusittavaa.

Usein hyvä ekologinen rakentaminen on lopulta melko käytännöllistä: rakennetaan tarpeeseen, rakennetaan hyvin ja suunnitellaan rakennus kestämään pitkään.

Millainen ekologinen talo voi käytännössä olla?

Ekologinen koti voi olla puurakenteinen omakotitalo, energiatehokas kivitalo, pieni passiivitalo tai vanha talo, joka on kunnostettu huolellisesti.

Yhtä oikeaa ekologista talomallia ei ole.

Tärkeämpää on, miten kokonaisuus toimii: kuinka paljon rakentamiseen tarvitaan materiaaleja, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa ja kuinka pitkään se pystyy palvelemaan käyttäjiään.

→ Katso myös Ekologiset talomallit ja niiden edut.

Yhteenveto: ekologinen rakentaminen on ennen kaikkea kokonaisuuden optimointia

Ekologisen kodin rakentaminen ei vaadi sitä, että jokainen ratkaisu olisi mahdollisimman erikoinen tai kallis.

Usein suurimmat vaikutukset syntyvät perusasioista:

rakennetaan sopivan kokoinen koti, tehdään siitä energiatehokas, valitaan pitkäikäisiä materiaaleja, suunnitellaan rakenteet korjattaviksi ja huomioidaan rakennuksen koko elinkaari.

Kun nämä asiat ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa, ekologisuus voi kulkea käsi kädessä asumismukavuuden ja kohtuullisten käyttökustannusten kanssa.

Rakennuksen ympäristöominaisuuksia voidaan arvioida myös sertifiointijärjestelmillä. Esimerkiksi suuremmissa rakennushankkeissa käytetään erilaisia ympäristösertifikaatteja, joilla arvioidaan muun muassa energiatehokkuutta, materiaalien käyttöä ja rakennuksen elinkaarivaikutuksia. Tavallisessa omakotihankkeessa tärkeintä ei kuitenkaan ole sertifikaatti itsessään, vaan se, että samat periaatteet huomioidaan jo suunnittelussa.